Avoimin tunnuksin

Kuva: Iiro Arvola

Jo varhain 1956, ollessani seitsenvuotias, ymmärsin isäni ja naapurin kasvoista, että maassa on tekeillä jotain suurta ja myös pelottavaa. 

Muistan isäni sanat: "Kunhan ei taas tulisi sota."

Oli käynnissä yleislakko ja siitä lähtien olen ymmärtänyt, että kansan voima on joukoissa.

Kun hyväksyin kolme vuotta sitten kutsun ruveta Kansalaispuolueenasiantuntijajäseneksi, minua kannusti ajatus laajasta liitosta, joka kokoaisi yhteen ihmiset kansanvallan ja rauhan puolesta.

Minua kiinnosti ajatus, että olisi mahdollista kumota nepotistinen puolediktatuuri, joka ei perustu kansanvaltaan. 

Sitä järjestelmää ohjaa verovaroin ylläpidetty puoluelaitos, jossa toimitaan demokraattisen sentralismin ehdoilla. Johto täydentää itse itseään kaltaisillaan.

Kansalaispuolueen idea oli suora demokratia. Sen julkilausuttu periaate oli, että valitut kansanedustajat ovat suoraan vastuussa äänestäjilleen ilman puolueapparaatin tiukkaa kontrollia, jolla valta kerta toisensa jälkeen uudistaa itse itsensä.

Idean isä ja liikkeen perustaja oli pitkäaikainen valtiomies PaavoVäyrynen. Koska sääntöjen edellyttämiä parlamentaarikkoja ei joukossa vielä ollut,  liikkeen jäseniksi kutsuttiin runsaat kolmekymmentä yhteiskunnan eri alojen asiantuntijaa ja aktiivia. 

Kiireellä ryhdyttiin nimienkeräykseen yhdistyksen saamiseksi puoluerekisteriin. Se onnistuikin.

Varsin pian saatiin kuitenkin huomata, että tuoreen puolueen sisään oli syntynyt fraktio. Se alkoi kammeta kaikessa hiljaisuudessa liikettä perinteisen puolueen suuntaan.

Eikä aikaakaan, kun jo oltiin lakimiesten puheilla ja raastuvassa. Siinä sivussa hoidettiin valtavin ponnistuksin presidentinvaalit ja Paavo Väyrynen yritti vielä kerran paluuta Keskustaan. Siinä kuitenkin pahasti epäonnistuen.

Seitsemän tähden liike

Kansalaispuolue oli menetetty ja kiireellä polkaistiin pystyynSeitsemän tähden liike, johon nopealla aikataululla kerättiin nimet puolueen rekisteröimiseksi. Sekin onnistui.

Vaalit tulevat ja ehdokashankinta käynnistyi. Suurin osa ehdokkaista on rekrytoitu Väyrysen puhetilaisuuksien yhteydessä. Kun valmiit listat oli toimitettu vaaliviranomaisille, ei  yhteisiä kokouksia tai neuvotteluja, puhumattakaan säännöissä olevasta jäsenäänestyksestä ollut järjestetty.

Puolueen ohjelmaksi on julistettu joukko hyviä ja kannatettavia periaatteita: 

● Puolue kannattaa Suomen puolueettomuutta ja sotilaallista liittoutumattomuutta. 

● Se vaatii hallittua maahanmuuttopolitiikkaa ja EU:n kehittämistä jäsenvaltioiden itsenäisyyttä vahvistaen. 

● Kotimaan politiikassa keskeinen paino on keskittävän metropolitiikan vastustamisessa. 

● Lisäksi tähtiliike julistaa toimivansa köyhyyden poistamiseksi.

Äärimmäisen kiireen saattelemana vaaleihin mennään hajanaisella ja sekalaisella joukolla. Tuskin kukaan tietää mitään kokonaisuudesta: Minkä puolesta ja mitä vastaan. Luultavasti myös ohjelma on monilta jäänyt silmäilyn tasolle.

Alkuperäisiä asiantuntijajäseniä ei enää juuri ole mukana. Osa on jättänyt uppoavaksi arvioimansa laivan. Osa on autettu lankkua myöten mereen.

Reaalisesti olemassaolevan Tähtiliikkeen vahvat sympatiat löytyvät politiikan äärioikealta laidalta. Kun katsoo ehdokkaitten vaalisivuja, voisi helposti kuvitella joutuneensa perussuomalaisten joukkoon.

Vain yksi vasemmistolainen tähtiehdokas löytyy joukosta.

Kaiken kruunaavat tähtiehdokkaatIlja Janitskin ja Peter Fryckman. Kumpikin monissa liemissä keitetty, lakituvistakin tuttu.

Kuvitteleeko Paavo Väyrynen tällä rakennelmalla luovansa uuden, kansanvaltaisen Suomen? 

Toiset tekevät, toiset pesevät

Eilen yksi humanisti väitti minulle, että Sipilän politiikka ei vaikuttanut ainoan poikani Iiron itsemurhaan, vaikka mieheltä vietiin kikyttämällä ja aktiivivitutuksella kaikki. Ja lopulta syrjäytettiin kokonaan yhteiskunnasta.

Vain pari päivää ennen itsemurhaansa hän sai psykopolilta kirjeen, jossa ilmoitettiin, ettei hän ole psykiatrisen hoidon tarpeessa. Ja kuitenkin kuolintodistuksessa mainittiin itsemurhan tauststekijäksi pitkäaikainen vaikea masennus.

Antti V Soininen rupesi väittämään, että Sipilä ei tappanut minun poikaani.

Minä en sitä noin sanonut, mutta hän ja joku Tuula Mäkinen keksivät siitä omasta mielestään hauskan vitsin tyyliin: Jos loukkaa varpaansa, se on Sipilän syy.

Minusta tämä vittuilu oli kyllä sitä luokkaa, että oli pakko panna monivuotinen kaveri estoon.

Miten ilkeitä ihmiset osaavatkaan olla?

Sitä minä en lakkaa koskaan ihmettelemästä.

Ihan kuin sanoisivat, ettei Hitler tappanut kommunisteja ja juutalaisia.

Minusta on käsittämätöntä, että ihmiset eivä tajua, että nimeltä mainitut poliitikot tekevät päätöksiä, joiden vaikutukset todellisessa elämässä ulottuvat eläviin ja tunteviin ihmisiin ja näiden päätösten seuraukset monenkin kohdalla saattavat olla hyvin kohtalokkaat.

Eivätkä ne vaikutukset pysähdy vain suoraan kohteena olevaan yksilöön, vaan ne säteilevät myös kyseisen ihmisen läheisiin ja lähipiiriin.

En voi käsittää ihmisiä, jotka kuvittelevat, että päättäjät toimivat vain omassa ulkoavaruudessaan  ilman vaikutusta maan päällä eläviin ihmisiin. 

Tosin pitää myös paikkansa, että on ihmisiä, jotka ovat ylhäällä ja ihmisiä, jotka ovat alhaalla eivätkä nämä ihmiset koskaan kohtaa todellisuudessa.

Suurten johtajien päätökset ovat niin kuin miehittämättömät pitkän matkan ohjukset, jotka tappavat ihmisiä, joita ei koskaan tarvitse nähdä lähietäisyydeltä.

Päättäjien ei  tarvitse nähdä uhrejaan ja heidän elämäänsä nokka nokin.

Eikä vallankaan nähdä heitä kuolleina, haavoitettuina ja tapettuina tuhatmäärin.

Toiset ruumiita tekevät ja toiset ne pesevät.

Rahan vallasta kansanvaltaan

Kuva: Iiro Arvola

Jo varhain 1956, ollessani seitsenvuotias, ymmärsin isäni ja naapurin kasvoista, että maassa on tekeillä jotain suurta ja myös pelottavaa. 

Muistan isäni sanat: "Kunhan ei taas tulisi sota."

Oli käynnissä yleislakko ja siitä lähtien olen ymmärtänyt, että kansan voima on joukoissa.

Kun hyväksyin kolme vuotta sitten kutsun ruveta Kansalaispuolueen asiantuntijajäseneksi, minua kannusti ajatus laajasta liitosta, joka kokoaisi yhteen ihmiset kansanvallan ja rauhan puolesta.

Minua kiinnosti ajatus, että olisi mahdollista kumota nepotistinen puolediktatuuri, joka ei perustu kansanvaltaan. 

Sitä järjestelmää ohjaa verovaroin ylläpidetty puoluelaitos, jossa toimitaan demokraattisen sentralismin ehdoilla. Johto täydentää itse itseään kaltaisillaan.

Kansalaispuolueen idea oli suora demokratia. Sen julkilausuttu periaate oli, että valitut kansanedustajat ovat suoraan vastuussa äänestäjilleen ilman puolueapparaatin tiukkaa kontrollia, jolla valta kerta toisensa jälkeen uudistaa itse itsensä.

Idean isä ja liikkeen perustaja oli pitkäaikainen valtiomies Paavo Väyrynen. Koska sääntöjen edellyttämiä parlamentaarikkoja ei joukossa vielä ollut,  liikkeen jäseniksi kutsuttiin runsaat kolmekymmentä yhteiskunnan eri alojen asiantuntijaa ja aktiivia. 

Kiireellä ryhdyttiin nimienkeräykseen yhdistyksen saamiseksi puoluerekisteriin. Se onnistuikin.

Varsin pian saatiin kuitenkin huomata, että tuoreen puolueen sisään oli syntynyt fraktio. Se alkoi kammeta kaikessa hiljaisuudessa liikettä perinteisen puolueen suuntaan.

Eikä aikaakaan, kun jo oltiin lakimiesten puheilla ja raastuvassa. Siinä sivussa hoidettiin valtavin ponnistuksin presidentinvaalit ja Paavo Väyrynen yritti vielä kerran paluuta Keskustaan. Siinä kuitenkin pahasti epäonnistuen.

Seitsemän tähden liike

Kansalaispuolue oli menetetty ja kiireellä polkaistiin pystyyn Seitsemän tähden liike, johon nopealla aikataululla kerättiin nimet puolueen rekisteröimiseksi. Sekin onnistui.

Vaalit tulevat ja ehdokashankinta käynnistyi. Suurin osa ehdokkaista on rekrytoitu Väyrysen puhetilaisuuksien yhteydessä. Kun valmiit listat oli toimitettu vaaliviranomaisille, ei  yhteisiä kokouksia tai neuvotteluja, puhumattakaan säännöissä olevasta jäsenäänestyksestä ollut järjestetty.

Puolueen ohjelmaksi on julistettu joukko hyviä ja kannatettavia periaatteita: 

● Puolue kannattaa Suomen puolueettomuutta ja sotilaallista liittoutumattomuutta. 

● Se vaatii hallittua maahanmuuttopolitiikkaa ja EU:n kehittämistä jäsenvaltioiden itsenäisyyttä vahvistaen. 

● Kotimaan politiikassa keskeinen paino on keskittävän metropolitiikan vastustamisessa. 

● Lisäksi tähtiliike julistaa toimivansa köyhyyden poistamiseksi.

Äärimmäisen kiireen saattelemana vaaleihin mennään hajanaisella ja sekalaisella joukolla. Tuskin kukaan tietää mitään kokonaisuudesta: Minkä puolesta ja mitä vastaan. Luultavasti myös ohjelma on monilta jäänyt silmäilyn tasolle.

Alkuperäisiä asiantuntijajäseniä ei enää juuri ole mukana. Osa on jättänyt uppoavaksi arvioimansa laivan. Osa on autettu lankkua myöten mereen.

Reaalisesti olemassaolevan Tähtiliikkeen vahvat sympatiat löytyvät politiikan äärioikealta laidalta. Kun katsoo ehdokkaitten vaalisivuja, voisi helposti kuvitella joutuneensa perussuomalaisten joukkoon.

Vain yksi vasemmistolainen tähtiehdokas löytyy joukosta.

Kaiken kruunaavat tähtiehdokkaat Ilja Janitskin ja Peter Fryckman. Kumpikin monissa liemissä keitetty, lakituvistakin tuttu.

Kuvitteleeko Paavo Väyrynen tällä rakennelmalla luovansa uuden, kansanvaltaisen Suomen? 

Aivopesu nostaa hulluuden huippuunsa

Tärkeintä on, että kynnet on lakattu, viis lakan aiheuttamasta turhasta ja myrkyllisestä kulutuksesta.

Jaoin seinälleni edellisen blogini Hiilihulluus vauhdissa.

Myös henkilö nimimerkillä Riia Heriikka riensi kommentoimaan sitä näin sanoen: "Juu, parempi ettei kukaan tee mitään ja istuu vaan valittamassa netissä. Senhän vanhukset osaavat. :D"

Minä vastasin hänelle ystävällisesti: "Riia Henriikka. Minä olen puolet elämästäni elänyt lähes luontaistaloudessa. 

Ja nyt jo vuosia on 800 euron eläke pitänyt huolen siitä, että en turhia kuluta. Osan siitäkin annan lapsenlapsilleni.

Lapsuudessani kaikki ruoka kasvatettiin omalla kasvimaalla ja naapurista haettiin maito. 

15 vuotta elin lammaspaimenena ja kanapiikana ja olisin vieläkin jos en olisi ryhtynyt pioneeriksi ja tuottanut Suomen ensimmäistä uusiopaperia.

Olen myös kirjoittanut luonnonsuojelusta paljon, jo vuosikymmenet. Myös opintoaineistoja sekä lapsille että aikuisille.

Mitä sinä olet tehnyt?

Terveisin Kaija Olin-Arvola"

Tähän jatkoi

Mika Saljas: "Lakannu kynsiä himassa ja vittuillu mummoille?"

Minä: "Just niin. Eli ei mitään."

Minä: "Riia Henriikka Vastaa nyt huutoosi, niin päästään keskustelemaan."

Mika Saljas: "Ehkä nostelemassa perunoita seipäälle? :-)"

Mukaan liittyi

Tomppa Ruottila: - parempi tehdä runsaasti jotain josta ei ole mitään hyötyä kokonaisuuteen, kunhan itselle tulee hyvä mieli ja valheellinen euforia luulleessaan tekevänsä jotain merkityksellistä kun antaa elitiin huijata itseään.

Siirsin kysymykseni Riia Henriikan seinälle, kun vastausta ei ruvennut kuulumaan.

Siellä sain vastauksen: "Jaa. Tällaista tavaraa Tähtiliikkeen ex-ehdokkaalta, ilmastonmuutosdenialistilta ja vähintäänkin vahvoja piilorasistisia tendenssejä omaavalta oman elämänsä gurulta. Sen sijaan että tulet riehumaan seinälleni voisit tehdä minulle palveluksen ja poistaa itsesi kontaktilistaltani: jos kaipaan tuollaista settiä, menen Suomi24:n antimien pariin. :)"

Minä: "Jopas meni likalta paskat housuun. 

Väärin kaikki. 

Ilmaston muutosta en kiellä, koska ilmasto muuttuu ja on muuttunut aina. 

Toiseksi: En ole Tähtiliikkeen ehdokas. 

Kolmanneksi: Miksi tulet haastamaan seinälleni, jos et kykene vastaamaan huutoosi.

Neljänneksi: Huonoa, kun joutuu valehtelemaan. 

Viidenneksi: Seinäni on julkinen, sieltä voi tarkistaa mimmin perättömät puheet.

Kuudenneksi: Kotikasvatukseesi ei ole tainnut kuulua, miten puhutellaan 70-vuotiaita naisia.

Ja viimeksi: Kuvittelet olevasi joku, mutta saatpa nähdä, että Siperia vielä opettaa, miten tyhmä ja yksikertainen olet."

Riia Henriikka: "Uudistan pyyntöni poistaa itsesi kontaktilistoiltani: ymmärrän jos päiväsi on tylsä, mutta hanki siihen sisältöä jonkun muun seinällä. :)"

Minä: "Aion nyt kirjoittaa blogin otsikolla: Aivopesu nostaa hulluuden huippuunsa."

Riia Henriikka: "Kylläpä maailmani nyt musertui. :) Eiköhän tämä ollut tässä. Hei hei."

Minä: "Riia Henriikka Hei, hei 🤣🤣🤣🤣"

Mitään ei jäänyt epäselväksi, paitsi ehkä se, miten saadaan syntymään aivokummitus; piilorasisti? Tarvitaanko Stalinin aivot, asian selville saamiseksi?

Tässä vielä linkki mainitsemaani blogiin:

https://vuosi2019.blogspot.com/2019/03/hiilihulluus-valloillaan.html

Hiilihulluus valloillaan

Kuva Iiro Arvola:
Grilli valmistuu. Kohta saadaan syödä makkaraa.



Järkyttävään totalitarismiin johtaisi se saarna, jonka yhtenä iltana piti Ylen uutisissa eräs nainen hiilineutraalista yhteiskunnasta vuoteen 2040 mennessä.

Hiilidioksidin talteenotto: Koskeeko myös pieruja ja uloshengitystä? En tiedä.

Hiilinielujen suojelu: Katsokaa tienvarsien raiskioita. Missä ovat monimuotoiset metsät.

Elintapojen muutokset: Ei asumista haja-asutusalueilla, jotka asumattomina voidaan ryövätä puti puhtaiksi kaikista rikkauksista ja myös pohjavedestä.

Uunit ja saunat ynnä grillit ja kynttilöiden poltto kielletään.

Kulutustottumusten muutokset: Valtio määrää halpatyövoiman käytöstä, sillä ei ihminen tarvitse muuta kuin sen millä työvoimatavara uusinnetaan päivien ja sukupolvien saatossa.

Markkinat ihmisten edelle.

Täydellinen hiilidiktatuuri, jossa rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät.

Jopa ihmisten ruokalista tulee Isolta Veljeltä.

Sitä eräs nainen ei kertonut, mitä pitäisi tehdä hiilelle, jota ihmisessä on 18%.

Vai riittäkö se, että loppusijoituspaikka on maan alla?

Kyllä rauha aina sodan voittaa

Isäni Hannes Olinin
sotavuosi 1944 40:n Kenttäsairaalan palveluksessa 1.1.1944 - 14.11.1944

Näin muuttaa sota miehen. Kuvasta näkee, että kovia on koettu. Sen näkee kasvoista ja katseesta. Eipä halunnut isäkään sodasta paljon puhua. Traumansa hän hoiti rakastamalla ja tekemällä työtä. Hän opetti lapsensa vihaamaan sotaa, ei ihmisiä.

1.1.1944 Yhteinen päivällinen ruokalaparakissa, ruoka oli hyvää ja ruokahalua myös.
Pyryä ja pakkasta, lumiaidat ja päivittäinen auraus piti tiet kunnossa.

13.1.1944 Huoltopäällikön tarkastus erityisesti talleille. Kunnossa olivat.

14.1.1944 Evakuointi S.Junaan 14 petipotilasta ja 4 istumaan kykenevää lähetetään kenttäsairaalasta rauhallisempiin maisemiin. (Jatkossa tässä kirjoitelmassa sama asia ilmaistu esj 14/4.)

21.1. Illan kuluessa tulee 19 potilasta.

26.1. - esj 12/7

2.2. 1944 Saunan rakentamista suunnitellaan.

3.2. - esj 13/7

19.2. - esj 12/8

26.2. - esj 10/5

29.2. Lahdataan n. 70 kg sika.

Maaliskuun alussa sää vaihtelee. Välillä lauhaa, myrskyä ja välillä aurinkoista.

500 puukuution urakka.

19.3.1944 ilmoitetaan sairaalan muutosta Raudusta Räisälään. Tauko potilaiden vastaanottamisessa.

23.3. Räisälässä sairaala toimii kunnalliskodissa, Suomen Huollon sairaalassa, mielisairaalassa, pienemmällä kansakoululla, osa nimismies Kauppisen talossa, lääkärin asunnossa ja terveyssisaren sairastuvassa. Tarve kuitenkin suurempi ja tiloja pyydetään lisää. Sairaalakalustoa puhdistettu syanivedyllä, (sinihappo).

24.3. - esj Valkjärvelle 6/5, pyryä ja -10 pakkasta.

25.3. Kuorma Raudusta Räisälään, tiet tukossa, eilen 2 kuormaa sairaalan autoilla , 2 autoa kunnossa.

27.3. - 28.3 III AK:N toimesta komennettu kahdeksan kuorma-autoa siirtämään KS:n Räisälään. Pakkilaatikoita 250 kpl. Majapaikkoja saatu lisää, suojeluskunnan talo sairaala käyttöön.

29.3. Kaiken kaikkiaan saapui n. 60 kuorma-auto- + 3 linja-autokuormaa.  Yöpakkanen pitänyt tiet kovina.

Pääsiäisen seutu hiljaista.

12.4.1944 12. AutoK:sta komennetaan 2 kpl OS-autoja KS:n käyttöön. Toinen päiväajoon linjalle Kiviniemi - Räisälä ja toinen Särkisalo- Räisälä - Kirvu.

19.4. Porin pikajuna alkaa kulkea Käkisalmesta lomalaisten kuljetuksia varten.

21.4. Rokotus lavantautia vastaan. I kerta. Esj 5/13 Valkjärven asemalle.

23.4. Yöpakkaset helpottavat. Lunta enää hyvin vähän.

28.4. Kova lumisade, nollakeli.

1.5. 1944 Kolea Vappu, sade sulattaa lumen.

5.5. -esj 6/13

15.5. - esj 13/13, Valkjärvelle

17.5. Kenr.ltn. IV AK:n komentaja Taavetti Laatikainen tervehtimässä.

23.5. -esj 6/3 Valkjärven aseman kautta.

27.5. Pori - Käkisalmi pikajunaan liitetään G-vaunu potilaitten evakuointia varten Savonlinnaan.

9.5.1944 Kannaksella alkaa yleishyökkäys. Kiviniemeä pommitetaan. Yöllä tuli paljon potilaita. Evakuoidaan Sakkolan asemalle. Sairasjunassa 14/14. Yöllä 70 - 80 potilasta lisää.

12.6.1944 - esj 24/26 Myllypuron asemalle.

15.6. - sej 12/43. Lastaus junaan, joka ratavaurion takia myöhässä. Lastaus tapahtui yöllä klo 2.45. Porin lomalaisjunaan kytkettiin klo 15.00 sairasvaunu, mihin evakuoitiin 19/47. Heti tämän jälkeen tuli lisää haavottuneita, jotka piti evakuoida Kiviniemestä, Pyhäjärveltä lähetettiin jo autoja, mutta niiden tulo peruutettiin. Kaikki autot palasivat Räisälään ja myös Kiviniemeen. KS 40. jäi 102, jotka sijoitettiin Martta-Majaan, joka oli juuri luovutettu KS:n käyttöön.

16.6. Klo 17.00 - 20.00 evakuoitiin Myllypellon asemalle 102 vierasta + 92 omaa potilasta.

17.6. Yöllä tuli potilaita KS 36:sta Kiviniemestä, joka tyhjennettiin ja siirrettiin Kirvuun. Iltapäivällä SairasJuna evakuoi sairaalan asemalle 206 potilasta. Noin 60 siirretty KS 40:een.

18.6. Potilaita saapui pitkin päivää. Lisäksi 36 Kirvuun lähetettävää potilasta oli sairaalassa aamuun saakka. Potilaita yhteensa 42/118.

19.6. Rauhan huhuja. Rauhallinen päivä, ei lentotoimintaa, eikä tykin jyskettä. Illalla alkoi evakuointi SairasJunaan klo 22.00 ja lastaus oli selvä klo 1.00 yöllä mennessä. 29/57, siviilejä 4/12. Räisälän kirkonkylän siviileille evakuointimääräys, lähtö viimeistään huomen aamuna. Kesäisen lämmintä.

20.6. Potilaita tullut vähän. Maitoa saa ohikulkevilta evakkojen lehmiltä niin paljon kuin jaksaa juoda
.
21.6. Suht. hiljaista. 36 potilasta evakuoidaan Kirvuun.

23.6. Illalla ankaraa tykkitulta Äyräpään suunnalta.

24.6. - esj sairaalan asemalle 12/24. Pyhäjärven KS. 51. evakuoidaan KS. 40. kautta 26 potilasta, joista yksi jää tänne.

25.6. Sateista ja koleaa. Evakuointi juna lähti sairaalan asemalta klo 24.00 potilaita 20/15.

26.6. - esj 20/15, juna lähti asemalta klo 24.00.

27.6. - esj 3/5

28.6. - esj 12/23 + Pyhäjärveltä tulleet.

29.6. Sairaala saa 10 lehmää lotta Annikki Uusimaalta Käkisalmen piiristä.

1.7. 1944 -esj 17/26

2.7. Kaunis ja lämmin viikko.

3.7. Jos vetäytyminen vielä jatkuu A osaston muutettava uuteen paikkaan. B osasto Sulkavalle. Esj 44/173. Lastaus sairaalan asemalla 21.00 - 03.00. Potilaita tuli koko päivän klo 7.00 alkaen Äyräpään sillanpääasemasta. Kaikkiaan 277 haavoittunutta. Kirvun ja Ilmeen 25.KS:aan suunnilleen saman verran.

5.7. Rankka raesade. Rakeet suuria, halkaisija n. 35 mm. Illalla tuli Äyräpäästä n. 50 potilasta. Esj 31/60 sairaalan asemalle.

6.7. Tulee potilaita pitkin päivää lisää. Illalla esj sairaalan asemalle 22/90.

7.7. Iltapäivällä alkoi tulla uusia potilaita, tulo jatkui aamuun saakka. Esj 24/85.

8.7. Potilaita tulee jatkuvasti. Esj illalla sairaalan asemalle 42/91. Klo12.00 tuli käsky pakata B osasto muuttovalmiiksi.  Ensin tarkoitus siirtää B osasto Virmutjoelle, mutta kuorma-autoja odotellessa uusi käsky muuttaa osasto B Hiitolaan. 15. Div. antoi käyttöön 5 autoa kahden oman lisäksi. Yön kuluessa os. B ja osa A osastoa siirretty Hiitolaan. Yhteensä noin 20 kuormaa. A osastosta jäi Räisälään vain kunnalliskodissa toimiva ja sekin supistettuna. Myös kuljetusta kestävät rinta- ja vatsapotilaat lähtivät Hiitolaan.

10.7. Päivällä potilaita tulee TULVIMALLA. Osa kuljetetaan odottamaan evakuointia kansanopistolle. Pitkin yötä tulee uusia. Kaikki evakuoidaan SairasJuniin 113/180 ja illalla 17/51.

11.7. Potilastulva VALTAVA, osa lähetettiin 36.KS Kirvuun. Osa Hiitolaan katsomatta. Potilaat siirretään SAuto-osaston autoista omiimme, jotka heti jatkavat matkaa. Räisälän B osaston kautta kulki n. 550 potilasta. Päivällä esj 51/226. Illalla uusi evakuointi sairaalan asemalle 21/89

12.7. Jo kolmas yö menee työntouhuissa. Illalla evakuoidaan 64/155. Alik. Luhtakallio komennettu huolehtimaan paarien ja huopien vaihdosta. Potilaita tullut päivän kuluessa n. 300 ja illalla  esj 60/30. Kesähellettä.

14.7. -esj 51/61

15.7. -esj 32/66

17.7. - esj 37/141

18.7. -esj 20/74. Stm Jorma Sentti ja Toivo Pökkylä ilm. vapaaehtoiseen palveluun ja heidät määrätään 40.KS:n apteekkiapulaisiksi.

19.7.  Kuuma ja painostava ilma, ukkosta.

21.7. - esj 16/41. Ripuliaalto vaivaa, 30 - 70 potilasta/päivä.

28.7. A osasto siirretään takaisin Hiitolasta Räisälään.

3.8.1944 B osasto siirretty Kaukolaan.

8.8. Potilaitten säännöllinen evakuointi n. joka 3. päivä juniin n. 30 - 50 potilasta kerrallaan.

11.8. Lähipuolustusta varten määrätty tukikohdat.

12.8. Haavottuneita viime vuorokauden aikana 19, joista moni vaikea tapaus. Kuusi kuollut.

13.8. Timoskalan kansakouluun perustettu lavantautiosasto. Tauti leviää saastuneen ruuan ja juoman välityksellä. Aiheuttaa kovaa kuumetta, ripulia tai ummetusta. Esj 16/19.

16.8. -esj 18/40

19.8. -esj 15/30

20.8. keuhkotautia.

23.8. -esj 20/48

26.8. -esj 16/35

6.9.1944 KS 40 lakkaa välittömästi toimimasta Räisälässä. Potilaat evakuoidaan 19. SotaSairaalaan ja 3. KS Hiitolaan. KS 40. uusi paikka Juvan Lautialan kansakoulu ja nuorisoseuran talo. Apteekki ja toimisto lähitaloihin. Miehistö majoitetaan kahteen telttaan.

9.9. Muutto suoritettu loppuun. Yhteensä n. 50 kuorma-autollista.

10.9. Sairaalassa 66 paikkaa, potilaita 1.

16.9. Ei potilaita, henkilökunnan naiset ja miehet määrätty lähitaloihin maatöihin.

19-9-1944 RAUHA! Mielet masennuksessa!

21.9. Potilaita tuli 110.

22.9. Uusia potilaita 45.

12.10.1944 Potilaita ei enää ole. Sairaalan varastot täytetään määrävahvuuteen ja ylimääräinen toimitetaan varikolle.

Oikutteleva Juna

18.10. Päämajan käsky: 40. KS irroittamisesta VI AK:sta rautateitse Ouluun III:lle AK:lle. Juna lastausvalmina 22.10.1944 klo 8.00. Autoja hyvin vaikea saada kuljettamaan tavaroita. Vaunuja seuraavasti 1 ok-vaunu, 4 h-vaunua, 10 umpivaunua ja 2 henkilövaunua.

22.10. Lastaus Kalliolahden asemalla. Tavaroita kuljetettu asemalle jnv. etukäteen, koska kuljetusapu oli hyvin heikkoa. N. 25 autolastia. Hevoset kulkivat ajoneuvoa vetäen. Junassa vain kolme avo- ja kaksi umpivaunua. Puuttuvat vaunut saapuivat 12 tuntia myöhässä klo 20.00. Lastaus saatiin suoritettua klo yhteen mennessä yöllä.

23.10. Klo 4.00 juna liikkeelle.

24.10. Juna Oulussa klo 23.00.

25.10. Juna Toppilaan lastattavaksi laivaan ja

26.10. takaisin Ouluun ja Seinäjoelle.

27.10. Klo 0.00 juna saapuu Seinäjoelle. Viimetingassa kaikki kotiin kuljettamiset lopetetaan ja jäädään odottamaan klo 13.30 asti, jolloin päämajan rautatieosasto määräsi KS:n ”siirrettäväksi” Seinäjoelle. Taas päästiin lähtemään, mutta vain Oulaisiin saakka, missä junan ilmoitettiin palaavan päämajan käskystä takaisin Ouluun.

28.10. Juna purettiin Oulussa.

29.10. Aamulla Tuiran parkkialueella. Seuraava yö, 7. muuten vietettiin junassa. Klo 10.00 aamulla oli uudet majotuspaikat Pikku-Hampurissa joten kuten kunnossa. Illalla pidettiin upseerien ja hoitajattarien yhteinen illanvietto.

4.11.1944. Saapui käsky siivota kotiuttamispaikka Isoonkyröön.

5.11. Juna saapuu uudelleen klo 8.00 Toppilan asemalle lastattavaksi. Lastaus kesti klo 15.00 saakka ja klo 16.00 se lähti liikkeelle.

7.11. Lastin purkaus Isossakyrössä, joka oli selvä klo 15.00 mennessä. Tavarat siirrettiin suojeluskuntataloon. Henkilökunta majoittui yksityisiin taloihin ja kansakoululle.

8.11. Kotiutettiin 28 miestä ja 10 hoitajaa.

9.11. Kotiutettiin 3 miestä, 1 hoitaja ja 10 lottaa.

Omituinen kotiuttamistyö laskettiin päättyneen 15.11.1944 mennessä.

Hannes vapautui 14.11.1944, taistelustaan oman, Sammatin Niemen kylässä olevan vanhempiensa vuokramaalla sijaitsevan kotimökin puolesta. Oman talonsa hän rakentaisi Luskalan kylän Koivunummen peltosaralle, isänmaata kulki aina mukana. Kirkon kymmenyksien maksamisesta hän luopui antaakseen ne mieluummin leipänä lastensa suuhun, mutta oli sanonut, että johonkin sitä kuitenkin pitää uskoa, kun ilmalla kuin ilmalla on jatkuvasti tienpäällä. Kuten sitten olikin, - aina viimeiseen hengenvetoonsa saakka.

Sellainen se reissu ja tulipahan tehdyksi.

Onkiniemessä 1.3.2017
Ritva Paksula